Thursday, February 10, 2011

Toivepostaus: Teksasin lempijutut

Mä tykkään asua Amerikassa. Olin aikoinani LA:ssa vaihto-oppilaana ja kesken mun opiskelujeni vietimme 2 vuotta La Jollassa, San Diegossa Kaliforniassa. Nyt ens elokuussa olemme asuneet Dallasissa 10 vuotta (tulimme tänne alunperin kahdeksi vuodeksi).

Mikä täällä viehättää? Ihan ensiksi, tykkään rennosta elämäntyylistä. Kaikki ei oo niin "justiinsa", mikä toisaalta monesti kääntyy kylläkin huonoksikin... (asiat eivät oikein hoidu kertaheitolla). Tykkään aktiivisuudesta ja siitä, että tekemistä löytyy runsaasti. Viikollakin tehdään monesti kivoja juttuja, niiden tekeminen ei välttämättä rajoitu viikonloppuun. Kaupat ja palvelut ovat pitkään auki, joten se tietysti auttaa asiaa.

Ilmasto on suurelta osin ihana Teksasissa. Kevät ja syksy ovat parhainta aikaa. Silloin on kaunista ja lämmintä. Kesä on aivan liian kuuma, joten silloin pakoon vaan. Olen viettänyt yhteensä kaksi kesää täällä ja ne olivat todella tukalia. Liika kuumuus on elämää rajoittava. Talvi on leuto ja aurinkoinen. Tosin viime viikolla ja tällä viikolla koulut olivat jään ja lumen takia kiinni. Ei hyvä. Sunnuntaista alkaa taas ihanat kelit, lämpötila pyörii parinkymmenen paremmalla puolella.

Ihmiset ovat eläväisiä ja niihin tutustuu helposti. Täällä on paljon muitakin kuin amerikkalaisia. Ystäväpiirini koostuu suomalaisista, amerikkalaisista sekä muunkin maalaisista. On meksikolaisia, eurooppalaisia sekä aasialaisia ystäviä. Tykkään kohteliaista ja iloisista ihmisistä.

Talot ovat hulppean kokoisia! Melkein kaikilla tutuillamme on 300-350 neliötä ja uima-allas pihalla. Luksusta. Vähemmälläkin pärjäisi, mutta otan. Ihanaa elää väljästi nyt, kun lapset asuvat vielä kotona kaikki.

Ostoskeskukset.... love them, love them, love them! Teksasissa on valtavat ostosmahdollisuudet. You name it and we've got it! Edulliset hinnat ja mahtavat salet! En osta oikeastaan mitään normaalilla hinnalla, kun kaikki tulee ennen pitkää aina alennukseen. Kama vaihtuu nopeasti kaupoissa eli aina uudet houkutukset...

Palvelut. Kaikki käyttävät siivoojia, ruohonleikkaajia ja poolimiehiä (meillä pool guy käy vaan kesäisin). Naiset hoidattavat itseään kauneushoitoloissa. Olen totaalisen hoitomyönteinen ihminen ja käyn säännöllisesti manipedeissä. Ja kiropraktikolla ja hieronnassa. Ne ovat kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavissa.

Juhlapyhien juhlinta, kivaa! Kun joulusta päästään, tulee Valentinen päivä. Sitten pääsiäinen, äitienpäivä, isänpäivä, 4th of July, Halloween, Kiitospäivä ja taas joulu. Kaupoissa aina uudet jutskat ja itsekin vaihtelen sisustusta kotona juhlapyhien mukaan. Nyt tietty pinkit jutut olo- ja ruokailuhuoneessa.

Rakastan Suomea myöskin. Muutto takaisin sinne olisi minulle ihan ok. Meillä on siellä paljon rakkaita ihmisiä ja paikkoja. Itseä on helpottanut se, että olen viime aikoina käynyt siellä muutaman kuukauden välein. Facebook ja skype ovat fantastisia yhteydenpitovälineitä. Tunnen olevani lähellä Suomessa asuvia ystäviäni. - Toistaiseksi asumme kuitenkin täällä, mutta tilannehan voi koska tahansa muuttua.




8 comments:

  1. Ihana postaus, juuri tuollaista siella on. Kaipaan aina takaisin USA:han ja uskoisin, etta asumme siella uudelleen viela joskus. :-)

    Mieheni palasi juuri Californiasta ja olisin mieluusti ollut reissussa mukana.

    Saisimmeko nahda kuviakin kotikulmiltanne ja mall:eista tms?

    Terkut Englannista!

    ReplyDelete
  2. Eikä, tonnehan alkaa ihan oikeasti tehdä mieli;) Itsekin olin Amerikassa viime vuoden puolella, ja kovasti on ikävä takaisin. Ehkä vielä jonain päivänä:)

    ReplyDelete
  3. Itse Amerikan lomailijana olen aivan hullaantunut maahan; mieheni on kansainvälisessä firmassa töissä ja aina tasaisin väliajoin muistutan että jos firma laajenee rapakon taakse niin ollaan heti valmiina lapsen kanssa lähtemään :D

    ReplyDelete
  4. Heh, minulla on vähän eri mielipide. Kaksi vuotta asuttu ja odotan pääseväni pian takaisin Suomeen. Joka puolelle tunkeva kaupallisuus, krääsä (juhlapyhät pohjimmiltaan markkinamiesten suurta juhlaa..), ökyeläminen (isot talot ja autot.. ilmastointi surraa niissä vailla huolta tulevista sukupolvista..), terveydenhuollon kalleus, ihmisten eriarvoisuus (mainitsemasi palveluspaaria joka asiassa versus kynsiään hoidattavat kotirouvat. Huono-osaiset asuvat huonoilla alueilla, koulut heillä surkeita, ylipaino vaivaa,..), koulutuksen kalleus, se että lapset eivät voi leikkiä vapaasti ulkona, kaksinaismoralismi monessa asiassa, soopa jota tv suoltaa,..

    Luulen, että jos tykkäisin enemmän ostaa, ostaa, ostaa ja en tuntisi huonoa omatuntoa tulevien lastelasteni maapallosta, niin viihtyisin täällä paremmin.

    Hyviä asioita ovat olleet ihmisten iloisuus, ystävällisyys ja upea luonto.

    t. Sirkku

    ReplyDelete
  5. Sirkun tapaan kaupallisuus ja ihmisten välinpitämättömyys esimerkiksi kierrätyksestä ja luonnon saastuttamisesta vaivasi minua jenkeissä todella paljon. Se on todellakin totta että niistä valtavista linnoista siellä olisi syytä luopua.

    Ja tosiaankin, luokkaerot ovat selvemmät. Huono-osaisilla ei juuri ole terveydenhuoltoa. Kaksinaisuusmoraali... yksi isoimmista asioista minkä takia en halua lapsiani siellä kasvattaa.

    Luulen että Kaliforniassa tapasin enemmän ihmisiä jotka välittävät ympäristöasioista ja vähemmän materiasta. Mutta kyllä sielläkin olisi niissä asioissa paljon tekemistä..

    Mutta tosiaan, positiivista on ihmisten valoisuus ja ystävällisyys. Toisaalta taas, jossain määrin sekin on pintaa, on vaikea päästä oikeasti heidän elämäänsä sisälle. Muuten kuin tuttavaksi joiden kanssa vaihdetaan vain hyvät uutiset.

    ReplyDelete
  6. Hei, oli kiva lukea lempijutuista täällä, ja että tykkäät vielä kymmenen vuoden jälkeenkin. Olemme muuttaneet vuoden alussa samaan osavaltioon, vain vähän etelämmäksi. Ja aiemmin asuimme kolme vuotta eräässä Aasian maassa. Toistaiseksi ainakin kaikki vielä ihastuttaa, ja tällä hetkellä ei ole ollenkaan ikävä Suomeen. Rutiineja ei ole vielä päässyt syntymään ja tavaratkin vasta saapuivat tällä viikolla joten talo on kuin hävityksen jäljiltä. Keskimmäinen lapsistamme ilmoitti jo, ettei sitten halua muuttaa minnekään ennen kuin hän valmistuu high schoolista. Sillä laskutavalla pitäisi siis ainakin neljä vuotta viihtyä :)

    ReplyDelete
  7. Paula: moi ja tervetuloa viela takaisin :-)! Laitan kuvia piakkoin, nyt teknisia ongelmia iPhonen ja macin yhteistyossa. Suurin osa tai oikeastaan kaikki viimeisimmat kuvat ovat iPhonessa!

    Pookineito: Kiva taalla ainakin meilla on, tervetuloa vaan tanne :-)! Sinulla on kiva blogi!

    Katt: Se, etta on kansainvalisessa firmassa toissa, mahdollistaa usein ulkomaankomennukset. Suosittelen niita kaikille!

    Sirkku: Kiitos kommentistasi, oletko uusi lukija? Olen samaa mielta kanssasi Amerikan terveydenhuollosta, koulutuksen kalleudesta seka kaksinaismoralismista! Tama postaus ei kasitellytkaan Teksasin huonoja puolia, vaan hyvia :-)! Meilla on silla lailla onnellinen tilanne, etta meidan alueella lapset voivat ulkoilla vapaasti ja esimerkiksi meilla pojat kulkevat pyorilla kouluun, mika on tosi ihana juttu! Tiedan, etta nain ei ole joka paikassa todellakaan. Hmmm, itse palvelualalla tyoskentelevana en ole osannut mieltaa muiden palveluammattien harjoittajia jotenkin alempiarvoisiksi... Painvastoin mielellani maksan sellaiselle henkilolle, joka osaa tehda niita asioita, joita mina en osaa. En osaisi leikata itse omia hiuksiani, kynsienhuolto on parempi jattaa myos ammattilaisille, kuten myos hieronta, kiropraktikon manipuloinnit seka nurmikoiden leikkuut (heilla hyvat vehkeet siihen ja meilla allergiat ja Teksasin kamalan kuumat kesat tekevat sen meille vaikeaksi). Meilla on kotona kaytetty aina siivoojia, jotka ovat yleensa tulleet meille kuin perheenjaseniksi. Tama on siis jo peruja lapsuudenkodistani.

    Merja: Tiedatko, taalla Coppellissa on tana paivana panostettu enemman ja enemman kierratykseen? Mahtavat systeemit on joka taloudessa ja ainakin meidan naapurustossa ihmiset nayttavat kayttavan niita! Ehka se on pikkuhiljaa siis leviamassa tannekin pain... ? Linnoja ja villoja on kylla Suomessakin... :-) Suurelta osin moni amerikkalainen voi vaikuttaa pinnalliselta (ja sita monet ovatkin), mutta kylla taalla on ihan tavallisiakin ihmisia, jotka antautuvat kunnon ystavyyssuhteisiin ja jopa avioliittoihin muiden maalaisten kanssa... :-) Hyvaa kevaan jatkoa teidan perheellenne!

    Saya: Tervetuloa Teksasiin! Mika teidat tanne toi? Me olemme ainakin todella viihtyneet. Uskon kylla, etta viihtyisimme muuallakin. Kun ihmisella on perusasiat kunnossa ja han on onnellinen, ei paikalla ole loppujen lopuksi niin kauheasti valia!

    ReplyDelete
  8. Taitaakin olla ensimmäisiä ellei peräti ensimmäinen kommenttini sinulle vaikka olen seurannut blogiasi jo jonkin aikaa. Kiitos ihanan positiivisesta kirjoituksesta! Ja varmasti pitää paikkansa myös se, minkä kommentissasi toteat että kun ihmisellä on perusasiat kunnossa ja hän on onnellinen, ei paikalla ole loppujen lopuksi niin kauheasti väliä. Amerikkaan olisin itsekin valmis lähtemään asumaan vaikka heti, mutta vaikka mieheni kansainvälisessä firmassa työskenteleekin, ei Amerikka tällä hetkellä vaikuta millään tavoin mahdolliselta. Mutta voihan siellä onneksi lomailla :) Itseäni piristävät ihmeesti kaikki arjen katkaisevat juhlat ja niinpä otankin kaiken ilon irti Valentine's day'sta, pääsiäisestä, juhannuksesta, joulusta jne. Hääpäivästä puhumattakaan :) Oikein hyvää jatkoa sinulle ja innokkaana odotaan taas uusia postauksia.

    ReplyDelete