Wednesday, September 2, 2015

Ikäviä uutisia

Perjantai-iltana myöhään (Teksasin aikaa) sain viestin soittaa sairaalaan Suomeen. Sain kuulla, että isäni oli todella huonossa kunnossa kovassa kuumeessa ja hänen viimeiset hetkensä olivat käsillä. 

Eräs läheinen perheystävämme ja appivanhempani kiiruhtivat isäni luokse sairaalaan jättämään hyvästit ja olemaan hänen vierellään. Melko nopeasti hän nukahtikin ikiuneen, hyvin rauhallisesti. 

Vaikka isäni oli ollut pitkään sairaalahoidossa ja oli melko iäkäs (olisi täyttänyt 14.9. 86-vuotta), tämä kunnon heikkeneminen oli todella nopeaa ja yhtäkkistä! Tuntuu aivan käsittämättömältä, että isää ei enää olekaan! Onneksi saimme viettää aikaa yhdessä kesällä. Perheenikin kävi hänet hyvästelemässä ennen Suomeen paluutamne.

Minä olen lähdössä Suomeen 15.9. raskaalle hautajaismatkalle. Isäni haudataan äitini kanssa samaan hautaan ja se tuntuu meistä hyvältä. Ajatus heidän jälleennäkemisestään lohduttaa ja saa hymyn huulille. Äitini kuolemasta on jo kulunut kohta 17 vuotta.





8 comments:

  1. Osanottoni suureen suruunne :(

    ReplyDelete
  2. Otan osaa suruusi. Oma isäni nukkui pois viisi vuotta sitten, suru-uutinen tuli Labor Daynä. Olen kiitollinen, että tapasin isäni sinä kesänä ja vietimme aikaa.

    Muistoista olen saanut paljon lohtua. Sitten kun suru vähän hellittää ja muistot alkavat elää. Olet ajatuksissani.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! No ne on just ne muistot, mitkä kantavat!

      Delete
  3. Voi että, miten ikävää.. Osanottoni Kati ja voimia raskaalle tulevalle matkalle! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos BW! Näin rankkaa matkaa ei ole vielä ollutkaan...

      Delete